Omia tyttöjä

Omia tyttöjä
Reeti ja Sökö

perjantai 12. toukokuuta 2017

Ihanaa ÄitienPäivää ja pennut kolme viikkoa!


Avaan kevääseen ikkunan, 
siihen kukkakimpun asetan.
Lasillisen helmeilevää kohotan,
ihanaa äitienpäivää kaikille toivotan!

Ihan erityisesti omalle äidilleni 💖 sekä tietysti itselleni!

Suurin osa hanhista on vissiin jatkanut likipelloilta matkaansa. Oletan, että pohjoiseen päin. Kelit ovat olleet kyllä sen verran koleat, etten ihmettelisi vaikka olisivat lentäneet takaisin etelään. Monenlaista kaunista katseltavaa luonnossa riittää, maisemaretkiä on tehty kvartettia (itseäni!) urheiluttaessa. Portilla päivystää fasaanikukko, jolle olen neuvonut muita maisemia perheensä perustamiseen, mutta kovin jääräpäisenä se pönöttää pihallamme akkalaumansa kanssa. Toisaalta ne viihdyttävät mukavasti Rundia, joka pääsee pihaa edemmäs lenkeillä vasta tuonnempana. Emän rooli on pennuille ensiarvoisen tärkeää ja ylpeä olen kaikista koiristamme, jotka tunnollisesti ovat hoitaneet, hoitavat ja opastavat pentuja. Tasapainoa, turvallisuutta, rauhaa ja harmoniaa näillä riittää. Tällä hetkellä siis vain Rundi hoitaa pentuja, mutta tiedän, että tuonnempana muutkin akat ottavat omat roolinsa pentujen ohjaamisessa ja hyvä niin. Jonoa hoitajiksi pentulaan olisi tarjolla joka aamu ja ihan aamuvarhain



Pennut täyttävät tänään kolme viikkoa ja saavat merkkipäivänsä kunniaksi matokuurin. Aikuiset koirat saavat sen myös (ei ole kovin järkevää madottaa vain osaa tuvan asukkaista) ja me kaksijalkaiset nautimme muista herkuista seuratessamme ihastuttavien pienten ihmeiden nopeaa kehitystä. Maanantaina huomasin niiden kuulevan pienenkin supsatukseni ja jokainen pentu ottaa juoksuaskelia. Mainioita, täydellisiä ja eloisia kakaroita, jotka silmät avoinna ovat halukkaita valloittamaan lisää tilaa. Tällä hetkellä varsinainen tila on toki vielä avara laatikko, mutta ehtivät jo kurvata laatikkonsa ulkopuolellekin ennenkuin korotin reunaa. Ne kiljahtelevat ja murisevat, tarttuvat kaikkeen kiinni suullaan, jossa onkin jo tuntumaa ikenen alla tulevista naskaleista. Ei siis ole toivoakaan naskalittomasta pentuajasta eivätkä ole umpioita, joten mahtavaa sekä menevää pikkupentuaikaa on luvassa tuleville viikoille. Pennut tavoittelevat sisartensa häntää tassullaan, retuuttavat jo pehkujakin, maistelevat ihmisiä (vain emälle täysin tuttuja vielä toistaiseksi) ja ovat ihan kaikesta innostuneita, mutta vain lyhyen hetken, sillä kasvavat kovasti yhä edelleen. Tärkein tehtävämme onkin tulevina viikkoina viisata niitä ihmisen hyvyyteen puhtaitten petivaatteitten, lämmön ja ruuan lisäksi

 

Vuosi sitten juhlistettiin Snellmannin päivää tällä kokoonpanolla: Hertta, Jokeri, Rundi, Reeti, Sökö ja Masi - mukavia muistoja!


Toivotamme kaikille lämpimiä ulkoilukelejä!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tallinnaa, RallyTokoa ja silmäpeilausta

Ihanat kelit jatkuvat ja kuovipariskunta saapui viereiselle pellolle torstaiaamuna. Tai silloin ensi kerran tälle keväälle kuulin niiden ään...