Oma tyttötrio

Oma tyttötrio
Reeti ja Sökö

tiistai 28. toukokuuta 2013

Almanpäivän ulkoiluhetki

Tulipahan härdelliä valokuvattua tovi - kuvissa Allu, Rauha (vain häkissä!), Hertta, Reeti ja Sökö



 

Paljon onnea kaikille ensi viikonloppuna valmistumistaan viettäville ja myös meille vanhemmille!

Kaikki portit auki on,
jokainen polku arvaamaton.
Elämä sinulle tutkimaton,
alkava tänä päivänä on.
Kaikella on taikansa,
mittaamaaton aikansa.

 

 

 

torstai 23. toukokuuta 2013

Sadepäivän tuherrusta...

Aurinkoisena aamu valkeni, mutta nyt sataa. Tätä kirjoittaessa eläinlaumamme touhuilee omiaan, Rauha viihdyttää itseään kattotuulettimessa hyppien lavalta toiselle vauhditellen itse vekotinta liikkumaan, Allu pönöttää vieressäni pöydällä napostellen leivänmuruja aamiaislautaseltani ja koirat narskuttelevat puruluitaan lyhyen aamulenkin jälkeen. Yleensä menee lenkillä kevyesti parikin tuntia, mutta näin sateisena päivänä pidetään sisäpuuhapäivää. Luonto on jo täysin vihreää, linnut ilmoittelevat reviireistään äänekkäästi, kastikkaat, etanat ja kotilot ovat ilmestyneet koloistaan... Kotiloita ei tässä aiemmin ollut, mutta kun maata on tonteille kotiloalueilta tuotu, niin tämä nilviäinen on päässyt mahdottomasti viimeisten kolmen vuoden aikana leviämään eikä sitä mitkään torjunnat taida enää tältä kylältä hävittää. Minua nuo ei kovin harmita, kun ei ole kasvimaata tai kukkapenkkiä, jossa tuhojaan aikaan saisivat.

Olen minä jo kesäkukkaset kuistille laittanut roikkumaan ja ruukkuihin köynnöksetkin jo hankin - vielä en tohtinut istuttaa paikalleen, kun ovat kovin hentoisia ja noissa ostoruukuissa ne on helpompaa kantaa tuulelta ja mahdollisesti vielä kylmiltä öiltä suojaan kuin painavissa saviruukuissa. Laitan ne lähiaikoina ruukkuihin, kunhan muutaman päivän totuttelevat ulkoelämään ja vahvistuvat. Pihalla on muutenkin tullut puuhasteltua aurinkoisina päivinä ja sateettomina hetkinä, pesäntekopuuhat on jokaisella mielessä, mutta tämä kyhäelmä varmaan kannattaa poistaa, ettei katoksessa tarvitse ampiaisten kanssa seurustella


Päättäjäisjuhlat on tarkoitus pitää tykkänään pihamaalla, joten satakoon nyt, jotta juhlien ajaksi taas aurinkoisia kelejä voi odottaa. Juu, meidän Veera valmistuu hiusalan opinnoista 31.5. ja voinko jo isommista vanhemmuuden velvotteista huokaista? Molemmat muksut täysi-ikäiseksi saateltu ja kummallakin päästötodistus myös ammattia varten, joten silleen jaloilleen laiteltu ja toivon vaan molemmille paljon onnea sekä rohkeutta tulevaan! Vuodelta 1998


Noista vinkeistä. Sain yhden kesäisen vinkin lisää, mutta se jäi kokeiluasteelle. Sain tietää, että jos sadevesiastiaan laittaa ruokaöljyä, niin se tekee kalvon pinnalle, joten hyttysenpoikaset eivät sieltä pullahtele kesäiltaa häiritsemään, kun rasva tekee pinnalle kalvon (hyttyset munivat kaikenlaisiin vesiin ja poikaset hukkuvat sen kalvon myötä...). Kokeilin tätä vinkkiä sillä seurauksella, että ruualle perso trioni päätti juoda saavit kokonaan tyhjäksi ja rasvasivat astioissa jatkuvasti partojaan, joten se siitä rasvakalvosta. Antaa siis hyttysten lisääntyä! Onneksi asumme niin tuulisella paikalla, että ei niistä nyt ihan hirveästi ruuhkaa ole kuin tyyninä kesäöinä, mutta silloin ruukaan yleensä nukkua.

Vähän koiravastaisuudesta, sillä paljon kiertää nyt feisbuukissa varoituksia myrkkypaloista, kadonneista koirista ja tietysti mielipidekirjoituksia löytyy lehtien palstoilta niin koirankikkareista kuin haukkumisestakin. Koiran käytökseen (vieteistäkin huolimatta) vaikuttaa aina se hihnan toinen pää ja miten asioista huolehtii. Kotisivujeni linkit-listalta löytyy mm. Koira kuntalaisena-tiedosto ja Koiranomistajan peruskurssi unohtamatta Koiranomistajan perussääntöä, joka lukee jokaisen kauppasopimuksen takapuolella. Tietenkään nämä Suomen Kennelliiton laatimat ohjeet eivät tavoita kaikkia koiranomistajia - iso osa on täysin tietämätön koiran perustarpeista, järjestyssäännöistä tai laeista puhumattakaan ja kaikenlainen koiranpito tulee jatkumaan valistuksesta ja valvonnasta huolimatta. Harmillista vaan, että yksikin huolettomammin koiraa pitävä pilaa monen koiran mainetta ja aiheuttaa lisää koiravastaisuutta. Pidetään kaverista ja ympäristöstä huolta!

Kaikenlainen muukin vastaisuus tuntuu jotenkin lisääntyneen, liekö iän tuomaa näkökannan laajentumista? vai onko elämisen helppous muuttanut ihmisten asennetta huomioimaan epäkohtia? Etelä Suomen Sanomien näppispalstalle kirjoitellaan pärinäpojista, pihoilla ilakoivista lapsista, naapurin pyykeistä, ruohonleikkurin ym. pihapuuhien äänistä... Elämäähän ne ovat ja ääntä maailmaan vielä mahtuu! Nuorison työvastaisuuttakaan mielestäni ei ole vaan lakien avulla työnsaanti on tehty hankalaksi, sillä mm. rakennustyömaille tarvitaan työturvallisuus- ja tulityökortit perehdyttämistä ja täysi-ikäisyyttä myöten, elintarvike- ja ravintolapaikkoihin hygienia- ja anniskelupassit... Okei, on hyvä, että turvallisuuteen panostetaan, mutta minun aikanani sinne raksalle tai ravintolaan pääsi ihan pelkällä omalla innokkuudella töihin ja kokemusta kertyi vaikkei vielä täysi-ikäiseksi ehättänytkään. Tänä päivänä kuitenkin kysellään työkokemuksen perään ja miten sitä on päässyt hankkimaan, jos ei mitään työtä ole ikänsä tai lakien puitteissa ehtinyt kokeilemaan? Jotenkin kummastuttaa tämä tilanne, kun taas aamutv:ssa työllisyyttä pohtivat... Tyytyväinen olen, että omilla muksuilla on työpaikat sekä intoa työntekoon!

No, tulipa sadepäivän pohdiskeluita kirjattua ylös - antaa kaikkien kukkien kukkia vaan, meidänkin pihalla on komea voikukkaketo ja onhan se oikeasti kaunis kukka! Onni syntyy pienistä huomioista, arjen askareista tutussa ja turvallisessa ympäristössä, ei siihen maksettuja huveja tarvita. Toiset eivät onneaan huomaa vaikka se kivellä täräyttäisi päin näköä, toiset taas kohottavat omaa oloaan? arvostelemalla muita, jopa vaatetuksen perusteella (luin tämän kerran feisbuukista!). Mutta iloinen olen, että tyttötrioni ei virttyneistä verkkareista myötähäpeää koe lenkeillä (uskoisin niin!) eikä tässä iässä nyt muutenkaan niin fiininä joka hetki tarvitse olla, pääasia on, että viihtyy omanoloisissaan...  Paneudunpas taas omiin töihini, jotta jotain enemmän tai vähemmän hyödyllistä tulee kirjattua muuallekin muistiin, mukavaa päivää kaikille!

Ei onni ole mikään sattuma, joka valahtaa taivaasta kuin rankkasade kesäpäivänä. Se tulee ihmisen luo vähitellen sen mukaisesti, miten hän suhtautuu elämään ja ympärillään oleviin ihmisiin. Onni karttuu jyvä jyvältä, osanen täydentää toistaan.
- Tsingis Aitmatov

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Rn Lahti 19.5.2013 (ja vähän näyttelysanastoa)

Aurinkoisesta ja hiostavasta kelistä sekä koiramaisesta päivästä nautittiin tänään Lahden Jokimaalla koiranäyttelyssä Karin, Jarin, Jounin, PatuEpelin, MaxFestmannin ja SököFröökynän kanssa. Marjo Järventölä arvosteli nuoret kasvattimme ja ehätti suorittaa snautserikehän loppuun juuri ennen rankkasadetta (kehä oli reilut kaksi tuntia myöhässä eikä Pennalassa satanut koko päivänä...):

Raappavuoren Festmanni: Mittasuhteiltaan hyvä, tiivis. Vielä hieman kevytrunkoinen uros. Hyvä pään pituus, linjat saisivat olla yhtenäisemmät. Tyylikäs ylälinja, riittävä raajaluusto. Liikkuu hyvällä askelpituudella, takatyöntö voisi olla voimakkaampi. Erinomainen karvanlaatu, kauniisti pippuroitunut, terhakka olemus. NUO EH, NUK1

MaxFestmanni tänään Jokimaalla kuvattuna, josko malttaisi massaa kasvattamaan



Raappavuoren Epeli: Tiivisrunkoinen, tyypiltään erinomainen uros. Oikeamallinen, pitkä pää. Hyvä ylälinja. Riittävä rintakehä. Tasapainoisesti kulmautuneet raajat, liikkuu hyvällä askelpituudella. Erinomainen karvanlaatu, pippurointi voisi olla tasaisempaa. Ulkonäöllisesti erinomainen uros, joka saisi olla itsevarmempi, josta johtuen palkintosija. AVO EH, AVK1

PatuEpeli kuvattuna 10.5.2013 meillä, snakumaista röyhkeyttä olisi tuomari toivonut tänään enemmän



Raappavuoren Fröökynä: Tyypiltään erinomainen narttu, jolla hyvät rungon mittasuhteet. Hyvä pään pituus, riittävän yhtenäiset linjat. Ylälinja voisi olla tyylikkäämpi, rintakehän alaosa saisi vielä täyttyä. Hyväasentoiset raajat, tasapainoiset kulmaukset. Liikkuu hyvällä askelpituudella ja teholla. Erinomainen karvanlaatu ja väri. Hyvä käytös. NUO ERI, NUK1

Sökö ja Max, Patua ei otettu kimppakuvaan sattuneesta syystä - tahtoo nuo urokset machoilla!


Nihkeästi palkintonauhoja jakeli, mutta hauskaa meillä oli ja toki tuolla kasvattajaryhmänkin olisi voinut ylpeänä esitellä, mutta kun koiria olisi pitänyt olla neljä. No, ehkä vielä joku kerta saan neljä kasvattia yhtä aikaa samaan näyttelyyn. Kiitos kaikille osallisille päivästä, aina on mahtava nähdä mainioita kasvatteja tyytyväisine omistajineen!

Laitanpa tähän yhteyteen pikaisen katsauksen näyttelylyhenteisiin tämän kevään näyttelyitten tiimoilta:

NUO = nuorten luokka
AVO = avoin luokka, yli 2-vuotiaat
EH = erittäin hyvä rotunsa edustaja
ERI = erinomainen rotunsa edustaja
SA = sertifikaatinarvoinen
PU/PN = paras uros-/paras narttu-sijoitus (kaikki SA:n saaneet kilpailevat tästä sijoituksesta)
SERT = sertifikaatti, näitä pitää kerätä kolme tullakseen Suomen muotovalioksi, valioitua voi aikaisintaan kahden vuoden ikäisenä
RN = ryhmänäyttely, näyttelyssä on vain osa koiraryhmistä mukana, esim. Lahden ryhmiksessä olivat esillä vain koirat ryhmistä 2 ja 5
KR = kaikkien rotujen näyttely eli kaikille ryhmille avoin
ER = rodun oma erikoisnäyttely
KV = kansainvälinen koiranäyttely, kaikille ryhmille avoin ja näissä näyttelyissä jaetaan kv-sertejä, joita tarvitaan neljä kappaletta, jos mielii kv-valioksi
CACIB = on kansainvälinen sertifikaatti, joita voi saada vain kansainvälisissä näyttelyissä
res = vara, resSERtejä ja resCACIBeja jaetaan ainoastaan kansainvälisissä näyttelyissä eikä niistä sen kummempaa, mutta mukavannäköisen ruusukkeen saa

Jos näyttelypuuha enemmän kiinnostaa, niin laitan linkin Suomen Kennelliiton sivuille, josta löytyy paljon lisää tietoa niistä touhuista Koiranäyttelyiden aakkoset

lauantai 18. toukokuuta 2013

G-pentujen tapaamispäivä

Tänään vietimme pilvisen, mutta sateettoman päivän vähän reilut nelikuisten kakaroitten seurassa. Kaikki G-pennut pääsivät paikalle ja vauhtia riitti! Kiitos omistajille, teillä on reippaat, ihastuttavat ja tekeväiset snautserinalut ja totesinpa taas kerran, että kaikilla "kakaroillamme" on todella mukavat omistajat! Suuret kiitokset myös Annalle, Ukolle paljon rapsutuksia sekä kiitokset myös Saijalle ja Ainolle, hauskaa oli taas nähdä ja tukenne on tärkeää!

Kaikkea hyvää tulevaan ja nauttikaa täysillä pentuajoista! Teillä on maailman parhaat kaverit rinnallanne vaikka varmasti kaikenlaisia seikkailuja sekä myötä- että vastamäkeä tulee riittämään, mutta veikkaanpa, että kahden vuoden kuluttua mäet jo tasoittuvat... ainakin loivenevat - kärsivällisyydellä, johdonmukaisuudella sekä huumorilla pärjää aina! Mukavaa kesää ja lystikkäitä seikkailuhetkiä!

Mahtavaa menoa ja tiukkaa etukenoa kuvin - vain! kaksi kakaraa ehätti käydä jäähyllä altaassa ja aikuiset koirat jaksoivat mainiosti viihtyä pentujen seurassa. Siis joukossa temmelsi Hertta, Reeti, Sökö, Ukko, Roope, Masi, Gippa, Chili, Lara, Piiru, Manta ja Sissi huoltojoukkoineen, EnoErnestikin piipahti - nimetä niitä en tänne tohtinut, kun en ihan tarkkaan jaksa muistaa, kuka oli kuka, jospahan kaikista otosta on







 
 

  
 
    
 
 
 
 
 
   
 
 
 
 


 



  
 
 

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Haminassa ja Helsingissä

 

Lauantaina kävin Sökön kanssa Haminassa kansainvälisessä koiranäyttelyssä. Tuomarina toimi Päivi Eerola ja hän tuumasi Raappavuoren Fröökynästä (Sököstä) seuraavaa: Hyvä koko. Selvä sukupuolileima. Hyvä raajakorkeus. Tulisi olla neliömäisempi. Hyvä pään pituus. Reilusti poskia. Keskipitkä kaula. Tilava rintakehä. Hyvä häntä. Reilu lanneosan pituus. Riittävät kulmaukset. Melko hyvä karvanlaatu. Voisi esiintyä enemmän edukseen. Keskipitkä askel. Tarvitsee lisää temperamenttia. NUO EH NUK1 (Sökö esiintyi hienosti, mutta tuomarin mielestä pliisusti...)

Sunnuntaina piipahdin vuorostaan Sökön kanssa Helsingissä Royal Canin Showssa, kansainvälisessä koiranäyttelyssä. Tuomarina oli Piotr Krol Puolasta ja arvosteli Fröökynäni näin: Tyypillinen ja tasapainoinen narttu, kaunis pää, tummat silmät, syvä rintakehä, erinomainen etuosa, kaunis liikunta. NUO ERI, NUK1, SA, PN3, VaraSERT ja VaraCACIB

Ei se hassumpi likka ole - mukavia arvosteluja jo tälle keväälle, aiemmin lonkat lausuttu A/B, kyynärät 0/0 ja silmät peilattu viime tiistaina terveiksi, tämä kuva on otettu Sököstä 9.5.


Tällä viikolla on kasvateista Elmon lisäksi (on vielä hoidokkina) tavattu ArttuFritjoffi, MantaGasoliina ja PatuEpeli, kuvia ei tullut otettua tai eivät onnistuneet, mutta onpa aina mukavaa tavata tyytyväisiä koiria ja onnellisia omistajia!

Muutakin on tavattu - perjantaina aamulenkillä bongattu kyykäärme ja kuvaaminenkin onnistui


Nyt jatkan äitienpäivän viettoa nauttien auringon lämmöstä, perheestä ja tästä ihanasta ikiomasta härdellistämme, välillä tuijottelen uusien timanttien loistetta sormissani - kiitos perheelle!

Lisäsin vielä saamani Tuomarinkartanon koiranäyttelykuvat. Ensimmäinen kuva ilmentää kuinka hauska näyttelyharrastus on niin koiralle kuin omistajallekin? - väännän ilmeisesti koiraa kunnolla kasaan?! Toisessa sitten tuumataan, että tulikohan se kunnolla kasattua! (Kuvissa siis nuorten luokan nartut, Merdico Meteli Tuijan kanssa ja Sökö minun kanssa) Kiitos Rantasen Tuijalle kuvista!




 

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Silmätarkissa, pari kesävinkkiä ja Elmo

Silmäairauksien seuraamisen ja periytymisen kannalta olisi hyvä, jos koiran silmät tutkittaisiin kolme kertaa sen elämänsä aikana. Ensimmäisen kerran 1-2-vuotiaana, toisen kerran 4-5-vuotiaana ja kolmannen kerran 7-8-vuotiaana. Rodussamme on hyvin vähän peilattu noita iäkkäämpiä koiria tai ylipäätään useammasti kuin yhden kerran ja niinpä käytin tiistai-iltana silmätarkastuksessa Hertan ja Sökön. Ell Per Axelson totesi silmien olevan molemmilla terveet synnynnäisistä ja perinnöllisistä sairauksista. Raappavuoren Fröökynälle, Sökölle merkittiin täysin puhtaat paperit, mutta Manetan Ortrudille, Hertalle (8,5 v) tuli tällä kolmannella  kerralla (kahdella aiemmalla terveet) merkintä kataraktasta oikeassa silmässä, joka ei etene eikä sokeuta. Juttelin eläinlääkäreitten Lotta ja Per Axelsonin kanssa, mitä ne merkinnät käytännössä tarkoittavat, kun jäävät maallikolle vähän epäselväksi ja totesivat, että tulos on todennäköisesti iän tuomaa, joka hyvinkin yleistä monella vanhemmalla koiralla eikä aiheuta sen kummempaa huolta. Hyvä niin. "Katarakta tarkoittaa mitä tahansa samentumaa linssissä ja/tai sen kapselissa. Kortikaalinen viittaa sijaintiin (kuorikerros eli korteks) eikä kuvaa esim. kaihin laajuutta. Kaikki kataraktat eivät ole perinnöllisiä ja sen synty voi liittyä ikään, yleissairauteen tai aiheutua silmävamman seurauksena."
 
Muutamia vanhoja, hyväksihavaittuja vinkkejä kesäisille keleille. Punkkeja vastaan olen omilleni syöttänyt päivittäin valkosipulijauhetta (tuoreesta koiranmaha ei tykkää) ja omistani olen löytänyt yhden punkin vuonna 2009. Valkosipulilla hajustettu veri auttanee? myös hyttysen- ja mäkäränkarkoitukseen, sillä koirani eivät ole kulkeneet kesäaikaan mahanaluset ja korvanlehdet revittyinä myöskään mökkireissuilla (siellä verenimijöistä on riesaa, onneksi talomme sijaitsee tuulisella peltopaikalla!). Liekö sitten valkosipulista mitään sen kummempaa taikaa, mutta uskoni tuohon evääseen on vahva kokemukseni perusteella. Etenkin nuoria koiria kiinnostaa kovasti kesän pörriäiset ja ampiaisten- tai mehiläisenpistoksia voipi sattua, näihin olen varannut lääkekaappiin kyytabletteja. Kyykäärmeistä ei ole kuin näköhavaintoja ja muutaman kerran sellainen läheltä piti-tilanne. Jos kyy ehättää puremaan, niin koira pidetään liikkumattomana ja viedään hetimmiten eläinlääkäriin. Puhelin kulkee aina lenkeillä mukana, jotta kuljetusapua vaikka naapurilta tarvittaessa äkkiä saa soiteltua. Kevät ja kesä on kaivajakoiran työntäyteistä aikaa ja pensaitten juuret saavat tuta nopeasti mullatonta olotilaa, näihin koloihin olen kantanut koiranhöskää. Jokaisen kohdalla asia ei ole käytännössä täysin toteutunut ajatukseni mukaan, sillä joukkoon on mahtunut myös niitä höskänsyöjiä... Ananasmehua kokeilin sellaiselle kaverille, mutten huomannut vaikutusta - höskä maistui edelleen. Laiduntamiseen auttaa kokemukseni mukaan parhaiten Serla. Ei syötettynä, mutta sillä on näppärää siivota sisältä ruoho-oksennukset tai nykäistä peräpäästä tunkeutuva sulamaton korsi pois. Meillä ruukataan nauttia aurinkoisista pihapäivistä ihan täysillä, aurinkoisia ihmisiä kun ollaan ja tottakai koirat ihmisen seurassa viihtyvät. Pihalla touhutessa on huolehdittava kaverille leposija varjoisasta paikasta ja vedensaannista. Aurinko on otettava huomioon myös autoillessa. Kokeilepas itse, kuinka nopeasti auton sisätilat lämpiävät auringonpaisteessa, kun auton pysähdyksiin toviksi pistät. Koirat huilikoon kotona kesäisten kelien aikana pienetkin asiointireissut vaikka ovat kovin innokkaina joka kerta mukaan lähtemään. Eikä niitä kuntolenkkejä kuumimpaan aikaan kannata harrastaa, aamutuimaan tai illemmalle jättää, jotta mukavampaa kaverillekin on kuntoilla. Itse aamulenkkien jälkeen (lähden varhain, mutta vähän ruukaavat venähtää, kun tulee ihasteltua lintujen reviirihuuteluja ja luonnon heräämistä muutenkin) päätin, että jatkossa kuljetan vesipulloa mukana, ettei uupumus matkalla pahasti iske. Liekö hikeä osaltaan pukannut yksi mukana kulkenut uros (Raappavuoren Elmeri) - sitä ei aina muista, mikä tarve noilla pallillisilla onkaan joka jälki haistaa erittäin tarkoin ja jättää viestinsä kulkemalleen reitille.

Muistutukseksi vielä ne jokamiehen oikeudet. Metsässä saa liikkua, mutta annetaanpa luonnoneläimille pesimisrauha ja pidetään koirat kurissa kunnioittaen pesijöitten lisäksi myös maanomistajia. Täälläpäin on viljelijöitten harmina olleet halvatunmoiset puuhalot, joita jätetään pelloille leikkituokioiden jälkeen. Sellaisesta touhusta peltotyökoneet kärsivät ja maanomistajat kiukustuvat. Laitanpa tähän vielä lisäksi muutaman päivän takaisen Ess:n artikkelin koirakuriin liittyen ja otetaan myös ympäristö huomioon sen oman sessun lisäksi.

Raappavuoren Elmeri, tutummin Elmo tuli meille hoitoon maanantaina, komea E-pentuseni vuodelta 2010











Elmo viihdyttää tyttöjä ihan urakalla ja tuo jätkämäisyyttä päiviini, mutta kovin on hanakka narttujen peräpäihin vaikkei juoksuhajuista näissä pitäisi olla mitään tietoa - onneksi nuo osaavat persukkeistaan huolta pitää. Kirjoitanpas jälleen kerran muistiin, ettei pallillista urosta silleen vakituisesti tähän huusholliin, sillä jotenkin kaukaisen hämärästi muistan harmit niitten oikeitten juoksujen kanssa, kun aikanaan meni saunaosastostakin väliovi silleen, että Lissu repi toiselta puolelta ja Rikke toiselta puolelta paneelit.... eikä se levottomuus ja piipittäminenkään aina niin kovin hauskaa ollut (aika kullannut muistot niistäkin hetkistä!).

Noista hoitolaisista. Tuttuja ja hyvätapaisia kasvattejani voin tarpeen tullessa meille ottaa, mutta silloin, kun menoillemme passaa ja tiukoin ehdoin. Kaverin on sopeuduttava oman laumani kanssa ilman erityisjärjestelyjä lenkityksiä, lepoaikoja ja ruokailua myöten. Lisähommaa niistä en itselleni tai perheelleni ota vaan nämä visiteeraavat tähdet saavat tyytyä tavallisen kotikoiran olemiseen ollen yhtenä täällä joukosta samoin säännöin kuin omienikin. Kiitos kasvattieni omistajille, hienosti olette koirianne pitäneet ja fiksuja otuksia ovat!

Piakkoin tavataankin G-pentujen pentupäivillä ja kaikki ovat joukkoon tulossa kokemuksiaan vaihtamaan - mukavaa seuraa ja touhuilua luvassa! Voin vaan kuvitella, miten lystikkäitä hetkiä G-pentujen perheissä tällä hetkellä vietetään, sillä pennuthan ovat jo neljän kuukauden ikäisiä eivätkä enää (muistaakseni ja kuullun mukaan!) silleen omistajansa perskärpäsiä vaan kokeilevat kiivaasti jo rajojaan ja vähän kaikkialla! Pitäkää hauskaa, kahden vuoden päästä lupaan koiranne olevan jo ihan hyväkäytöksinen!

Kesäistä keliä lupaili jälleen tälle päivälle ja näyttää ennuste pitävän paikkaansa, sillä tuuleton ja aurinkoinen aamu on valjennut - mahtavaa!

Sukokan seminaari ja snautseritreffit

Lauantai vierähti Sukoka ry:n järjestämässä Onnellinen Rotukoira-seminaarissa Vantaalla hotelli Clarionissa. Se olikin mainio ja antoisa päi...